Ihmisen sisäinen mahdollisuus
Gurdjieffin opetus kutsuu ihmistä tutkimaan omaa kokemustaan – näkemään, kuinka automaattiset tavat, reaktiot ja ajatukset ohjaavat elämäämme, ja miten niistä voi vähitellen herätä. Se ei ole teoriaa vaan käytännön työtä: havaintoa, läsnäoloa ja pyrkimystä muistaa se, mikä meissä on syvempää ja todellisempaa.
Vähitellen minussa ilmestyi jotakin, joka johti minut täysin vakaumukseen siitä, että elämän myllerryksen tuolla puolen on olemassa jotakin muuta, jonka tulisi olla jokaisen ihmisen tavoite ja ihanne […] ja että vain tämä voi tehdä ihmisen todella onnelliseksi ja tuoda hänelle todellisia arvoja niiden illuusiollisten ’hyvien’ sijaan, joita […] hänelle aina ja kaikkialla yltäkylläisesti sullotaan. ”
(G. I. Gurdjieff, Kohtaamisia merkittävien henkilöiden kanssa )
Kuva: Fetsipäisen G. I. Gurdjieffin muotokuva, aikaväliltä 1935-45.
-Janet Flanner-Solita Solano papers, Library of Congress
Kyseenalaistamisen taito – ihmisen etuoikeus ja velvollisuus
”Kysymysten esittäminen on ihmisluontomme etuoikeus. […] Ihmisen velvollisuus on kyseenalaistaa olemassaolomme tarkoitus. Yhteiskunnassamme, joka on pohjimmiltaan suuntautunut tuotantoon ja tehokkuuteen, tragedia on se, että kykymme kyseenalaistaa, joka oli vielä niin elossa varhaislapsuudessa, häviää hyvin nopeasti tai hylätään kyvyn tieltä vastata. Mutta onko tämän hallitsevan välttämättömyyden alla mahdollista pitää sisällämme elossa aidoin ja arvokkain ominaisuutemme, joka on kyseenalaistaminen?”
— Michel de Salzmann, The Challenge of Man
Kyseenalaistaminen on yksi ihmisyyden hienoimmista kyvyistä. Se avaa oven sisäiseen liikkeeseen, herättää uteliaisuuden ja muistuttaa meitä siitä, että elämä ei ole vain suorittamista tai vastausten tuottamista. Gurdjieffin opetuksessa kyseenalaistaminen ei ole kapinaa, vaan kutsu nähdä tarkemmin – ja ennen kaikkea nähdä itseämme.
Käytännön harjoitus – yksin ja yhdessä
Tämä työskentely ei perustu uskomuksiin, vaan kokemukseen. Harjoitus voi tapahtua yksin tai yhdessä, hiljaisuudessa tai liikkeessä. Ryhmätyö, liikkeet, meditaatio, G. I. Gurdjieffin ja muiden perinteiden ajatusten tutkiminen, musiikin kuuntelu sekä käytännön tekeminen muodostavat tämän opetuksen monipuolisen kokonaisuuden.
Gurdjieff itse opetti pienissä ryhmissä, jotta jokainen voisi jakaa kokemuksiaan ja oppia toisten läsnäolosta. Nämä kohtaamiset perustuivat kuuntelemiseen, läsnäoloon ja hiljaisuuteen – ja sama henki jatkuu edelleen. Myös kädentyön taidot, taiteelliset ja älylliset tehtävät ovat olennainen osa harjoitusta, sillä ne tuovat huomion takaisin kehoon, mieleen ja tunteisiin.
Toisten ihmisten läsnäolo toimii peilinä ja muistutuksena: se auttaa näkemään omat automaattiset reaktiot ja tarjoaa mahdollisuuden hetkelliseen irtautumiseen niistä. Näin syntyy tila, jossa voi havaita jotakin uutta – ehkä pienen, mutta merkityksellisen muutoksen suunnan.
Musiikki
on tärkeä osa G.I. Gurdjieffin opetusta. Se kehitettiin tiiviissä yhteistyössä Thomas de Hartmannin kanssa, ja siinä ammennettiin eri matkoilla kerätyistä teemoista. Melodiat ja rytmit ovat usein saaneet inspiraationsa kansanperinteistä tai uskonnollisista perinteistä. Sen ensisijaisena tarkoituksena on helpottaa avoimuutta sisäiselle maailmalle.
Karatas-Seura ry, joka ylläpitää Gurdjieff.fi -sivustoa, on itsenäinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys, joka tukee Gurdjieff -ryhmien toimintaa yhteistyössä Gurdjieffin alkuperäistä opetuslinjaa edustavien kansainvälisten tahojen kanssa.