G. I. Gurdjieff: „Kõik ja Kõiksus“ (All and Everything)

Huomautus: Tämä artikkeli on aiemmin julkaistu Gurdjieff.fi‑sivustolla myös suomenkielisenä.

Georgi Gurdžijev, „All and Everything“ on üks 20. sajandi vaimse kirjanduse kõige omanäolisemaid ja nõudlikumaid teostesarju. „All and Everything“ kutsub lugejat uurima iseennast, oma mõtlemist ja võimalusi. Triloogia ei paku lihtsaid vastuseid, vaid nõuab lugejalt palju ning vastutasuks pakub võimalust tõeliseks muutuseks.

Üle tuhande lehekülje mõtlemisainet

Gurdžijevi All and Everything ei ole tavaline vaimne raamatusari, vaid omamoodi kirjanduslik laboratoorium, mille eesmärk on äratada lugeja nägema iseennast ja oma maailma uuel viisil. Gurdžijev ei kirjutanud seda teost meelelahutuseks ega paku valmis vastuseid. Ta püüdis mõjutada lugeja olemust, mitte ainult tema mõtteid.

BG. I Gurdjieff: Belsebubin tarinoita pojanpojalleen, kansi

G. I. Gurdjieff: All and Everything koosneb kolmest osast, millest igaüks käsitleb inimese sisemist arengut erinevast vaatenurgast:

Beelzebubi jutustused oma lapselapsele (Beelzebub’s Tales to His Grandson)
Kohtumisi tähelepanuväärsete inimestega (Meetings with Remarkable Men)
Elu on päris vaid siis, kui „Mina olen“ (Life Is Real Only Then, When “I Am”)

Need raamatud moodustavad terviku, mis on ühtaegu filosoofiline, müütiline, praktiline ja sisemisele muutusele suunatud. Need on nagu kolm erinevat peeglit, mis peegeldavad sama küsimust eri nurkade alt: Mida tähendab olla inimene ja mida tähendab saada teadlikuks?

Gurdžijev määratles ise triloogia iga osa eesmärgi väga täpselt. Tema sõnul on igal raamatul oma ülesanne lugeja sisemise muutumise protsessis.

1. Beelzebubi jutustused oma lapselapsele

“To destroy, mercilessly, without any compromises whatsoever, in the mentation and feelings of the reader, the beliefs and views, by centuries rooted in him, about everything existing in the world.”

Esimese osa ülesanne on kõigutada ja murda neid sügavalt juurdunud arusaamu, millele inimene on märkamatult rajanud oma maailmapildi. See „hävitamine“ ei ole negatiivne, vaid vajalik etapp uue nägemise võimaldamiseks.

2. Kohtumised tähelepanuväärsete inimestega

“To acquaint the reader with the material required for a new creation and to prove the soundness and good quality of it.”

Teine osa tutvustab materjali, millest võib kujuneda uus arusaamine. Raamat kirjeldab Gurdžijevi varasemaid eluperioode, tema otsinguid ja inimesi, kelle kaudu ta leidis oma töö lähteained. Kuid tegemist ei ole tavapärase autobiograafiaga – näiliselt kerge pinna all peitub sügavalt sümboolne tähendus. Selle eesmärk on äratada lugejas huvi ja usaldust, et uus suund on võimalik.

3. Elu on päris vaid siis, kui „mina olen“

“To assist the arising, in the mentation and in the feelings of the reader, of a veritable, nonfantastic representation not of that illusory world which he now perceives, but of the world existing in reality.”

Kolmanda osa ülesanne on aidata lugejal liikuda tõelisema maailmakogemuse poole – mitte kujutluste või harjumuste loodud pildi, vaid millegi poole, mis on tegelikkusele lähemal. See osa on kõige isiklikum ja otsesem ning avab vaate sellele, kuidas Gurdžijev ise mõistis sisemist tööd. Kui Beelzebubi jutustused oli põhjalikult toimetatud teos, siis Life Is Real Only Then, When “I Am” jäi Gurdžijevil lõpetamata.

Beelzebubi jutustused – teos, mis nõuab pingutust

Beelzebub’s Tales to His Grandson on triloogia esimene osa ja Gurdžijevi maailmakuulus kosmoloogiline eepos. See vaatleb inimese elu Maal kauge maailma olendite vaatepunktist. Neid juhib „kõiketeadev Beelzebub“. Teos on kosmoloogiline allegooria, mis on täis huumorit, kõrvalepõikeid, üksikuid lugusid ja keelelist mängulisust. Selle kaudu esitab Gurdžijev meetodi kogu inimkonna vaimseks arenguks.

See on Gurdžijevi peateos ja samal ajal tema kõige raskem kirjutis. Tegemist on ulatusliku kosmilise jutustusega, kus Beelzebub kirjeldab oma lapselapsele inimkonna ajalugu, eksimusi ja võimalusi. Teose keel on teadlikult keerukas, laused pikad ja mõisted uudsed. Kõik see on tehtud eesmärgiga sundida lugejat pingutama ja tekstiga aktiivselt töötama.

Gurdžijev kirjutas teose eessõnas, et raamatut ei ole mõeldud „intellektuaalsel tasandil seletamiseks“, vaid see peab mõjutama sügavamat tasandit – alateadvust, tundeelu ja olemust. Ta soovitas lugeda teost kolm korda erineval viisil: esimest korda lihtsalt maitse kättesaamiseks, teist korda terviku mõistmiseks ja alles kolmandat korda selle tegeliku mõju tekkimiseks. See „mõju“ ei tähenda intellektuaalset arusaamist, vaid sisemist muutust, mis sünnib pingutuse kaudu.

Samuti väärib märkimist, et Beelzebub’s Tales to His Grandson on hinnatud üheks maailma sajast mõjukaimast raamatust teoses 100 Most Influential Books Ever Written (1998). Raamatut kirjeldatakse kui ainulaadset ida ja lääne mõtteviiside sünteesi ning erakordselt sügavat katset uurida inimese sisemist arengut. See tunnustus ei põhine teose lihtsusel, vaid selle mõjul neile, kes on sellega tõeliselt töötanud.

Tõlked ja Soome lugemisring

Beelzebubi jutustused oma lapselapsele on tõlgitud paljudesse keeltesse ning sellest on ilmunud väljaandeid vähemalt 18–20 keeles. Kindlalt on see tõlgitud mitmetesse Euroopa ja Aasia suurtesse keeltesse, sealhulgas inglise, prantsuse, saksa, hispaania, itaalia, jaapani ja türgi keelde. Soomekeelset tõlget ei ole avaldatud, kuid seda loetakse ja uuritakse Karatasi Seltsi lugemisringis ühise töö osana.

Kohtumised tähelepanuväärsete inimestega – otsija tee

Triloogia teine osa kirjeldab Gurdžijevi enda vaimseid otsinguid ja neid inimesi, kelle kaudu tema töö põhialused hakkasid järk-järgult kuju võtma. Raamat ei ole tavapärane autobiograafia, vaid jutustus otsingust – sellest, kuidas inimene võib liikuda millegi tõelisema poole.

Paljude jaoks on see esimene kokkupuude Gurdžijevi maailmaga. See avab ukse tema õpetuse inimlikule poolele ja näitab, mida tähendab elada otsija elu.

Raamatu põhjal valmis ka Peter Brooki lavastatud film.

Elu on päris vaid siis, kui „Mina olen“ – lõpetamata, kuid paljastav

Triloogia kolmas osa jäi lõpetamata, kuid see on teostest kõige intiimsem.
Gurdžijev kirjutab siin otse oma sisemisest tööst, kahtlustest, pingutustest ja sellest, mida tähendab olla teadlik.

Vaatamata lõpetamatusele pakub see haruldast pilku sellesse, kuidas Gurdžijev ise mõistis oma tööd ja elu.

Miks on All and Everything endiselt ajakohane?

Gurdžijevi järgi elab inimene suurema osa oma elust unes – mitte füüsilises, vaid psühholoogilises unes. Ta tegutseb automaatselt, reageerib automaatselt ja mõtleb automaatselt. All and Everything on kirjutatud selleks, et äratada lugeja sellest unest.

Teostesari ei paku lihtsaid vastuseid, kuid pakub võimalust: võimalust näha iseennast, maailma ja oma kohta selles uuel viisil.

Paljud on öelnud, et All and Everything ei ole raamat, mida lihtsalt „loetakse“. See on raamat, millega töötatakse.

All and Everything ei ole romaan, filosoofia, religioosne tekst ega memuaarid – ja samal ajal on see kõike seda. See on Gurdžijevi katse edasi anda midagi sellist, mis ei mahu sõnadesse, kuid võib sõnade kaudu siiski edasi kanduda, kui lugeja on valmis pingutama.

See ei ole raamat kõigile. Kuid neile, kes on valmis sellega kohtuma, võib see kujuneda üheks elu kõige olulisemaks lugemiskogemuseks.

© Karatas-Seura 2026

Allikaloend

G. I. Gurdjieff: Beelzebub’s Tales to His Grandson, eessõna (1950).
G. I. Gurdjieff: Meetings with Remarkable Men.
G. I. Gurdjieff: Life Is Real Only Then, When “I Am”.
Martin Seymour‑Smith: 100 Most Influential Books Ever Written (1998).
P. D. Ouspensky: In Search of the Miraculous (Gurdjieffi õpetuse konteksti taustallikana).

Gurdjieffin liikesarjat (Movements)

13.5.20262.6.2026

G. I. Gurdjieff: All and Everything

Märkus: See artikkel on avaldatud Gurdjieff.fi veebilehel ka eestikeelsena.

G. I. Gurdjieffin All and Everything on yksi 1900‑luvun henkisen kirjallisuuden omaperäisimmistä ja vaativimmista teossarjoista. All and Everything kutsuu lukijan tutkimaan itseään, omaa ajatteluaan ja mahdollisuuksiaan. Trilogia ei tarjoa helppoja vastauksia, vaan vaatii lukijalta paljon ja vastineeksi se tarjoaa mahdollisuuden todelliseen muutokseen.

Yli tuhat sivua pureskeltavaa

Gurdjieffin All and Everything (Kaikki ja kaikkisuus) ei ole tavallinen henkinen kirjasarja, vaan eräänlainen kirjallinen laboratorio, jonka tarkoituksena on herättää lukija näkemään itsensä ja maailmansa uudella tavalla. Gurdjieff ei kirjoittanut teosta viihdyttääkseen, eikä tarjoa valmiita vastauksia. Hän pyrki vaikuttamaan lukijan olemukseen, ei vain ajatuksiin.

All and Everything koostuu kolmesta osasta, joista jokainen lähestyy ihmisen sisäistä kehitystä eri näkökulmasta:

Beelzebub’s Tales to His Grandson (Belsebubin tarinat lapsenlapselleen)
Meetings with Remarkable Men (Kohtaamisia merkittävien henkilöiden kanssa)
Life Is Real Only Then, When “I Am”

Kirjat muodostavat kokonaisuuden, joka on yhtä aikaa filosofinen, myyttinen, käytännöllinen ja sisäistä muutosta kohti suuntaava. Ne ovat kuin kolme erilaista peiliä, jotka heijastavat samaa kysymystä eri kulmista: Mitä tarkoittaa olla ihminen ja mitä tarkoittaa tulla tietoiseksi?

Gurdjieff määritteli itse trilogian osien tarkoitukset hyvin täsmällisesti. Hänen mukaansa jokaisella kirjalla on oma tehtävänsä lukijan sisäisen muutoksen prosessissa:

1. Beelzebub’s Tales to His Grandson

“To destroy, mercilessly, without any compromises whatsoever, in the mentation and feelings of the reader, the beliefs and views, by centuries rooted in him, about everything existing in the world.”

Ensimmäisen osan tehtävä on horjuttaa ja murtaa niitä syvälle juurtuneita käsityksiä, joiden varaan ihminen on huomaamattaan rakentanut maailmankuvansa. Tämä “tuhoaminen” ei ole negatiivista, vaan välttämätön vaihe uuden näkemisen mahdollistamiseksi.

2. Meetings with Remarkable Men

“To acquaint the reader with the material required for a new creation and to prove the soundness and good quality of it.”

Toinen osa esittelee aineiston, josta uusi ymmärrys voi rakentua. Kirja kuvaa Gurdjieffin varhaisia vaiheita, hänen etsintäänsä ja niitä ihmisiä, joiden kautta hän löysi työnsä aineksia – mutta se ei ole varsinainen omaelämäkerta, vaan näennäisen kevyen pintatason alla hyvinkin vertauskuvallinen. Sen tarkoitus on herättää lukijassa kiinnostus ja luottamus siihen, että uusi suunta on mahdollinen.

3. Life Is Real Only Then, When ‘I Am’

“To assist the arising, in the mentation and in the feelings of the reader, of a veritable, nonfantastic representation not of that illusory world which he now perceives, but of the world existing in reality.”

Kolmannen osan tehtävä on auttaa lukijaa kohti todellisempaa kokemusta maailmasta – ei mielikuvituksen tai tottumusten luomaa kuvaa, vaan jotakin, mikä on lähempänä todellisuutta. Tämä osa on henkilökohtaisin ja suorin, ja se avaa näkymän siihen, millaiseksi Gurdjieff itse ymmärsi sisäisen työn. Siinä missä Beelzebub’s Tales oli hyvin pitkälle toimitettu kirja, Gurdjieff jätti Life is Only Real Then, When ’I Am’ -kirjan keskeneräiseksi.

Beelzebub’s Tales – teos, joka vaatii ponnistelua

Beelzebub’s Tales to His Grandson on trilogian avausosa ja Gurdjieffin maailmankuulu kosmologinen eepos. Se tarkastelee ihmisen elämää Maassa kaukaisen maailman olentojen näkökulmasta. Olentoja johtaa “kaikkiviisas Belsebub”. Teos on kosmologinen allegoria, joka on täynnä huumoria, sivujuonia, yksittäisiä kertomuksia ja kielellistä leikittelyä. Kirjan kautta Gurdjieff esittää menetelmän koko ihmiskunnan henkiselle kasvulle.

Teos on Gurdjieffin pääteos ja samalla hänen vaikein kirjoituksensa. Se on laaja kosminen kertomus, jossa Belsebub kuvaa lapsenlapselleen ihmiskunnan historiaa, erehdyksiä ja mahdollisuuksia. Teoksen kieli on tarkoituksella monimutkaista, lauseet pitkiä ja käsitteet uusia. Tämä kaikki on tehty tarkoituksella, jotta lukija joutuu ponnistelemaan ja työskentelemään tekstin kanssa.

Gurdjieff kirjoitti teoksen esipuheessa, että kirjaa ei ole tarkoitettu “älyllisellä tasolla selitettäväksi”, vaan sen tulee vaikuttaa syvemmällä tasolla – alitajunnassa, tunne‑elämässä ja olemuksessa. Hän kehotti lukemaan teoksen kolme kertaa eri tavoin: ensimmäisen kerran “vain makuun pääsemiseksi”, toisen kerran kokonaisuuden hahmottamiseksi ja vasta kolmannen kerran todellisen vaikutuksen syntymiseksi. Tämä “vaikutus” ei ole älyllistä ymmärrystä, vaan sisäistä muutosta, joka syntyy ponnistelun kautta.

On myös huomionarvoista, että Beelzebub’s Tales to His Grandson on arvioitu yhdeksi maailman sadasta vaikutusvaltaisimmasta kirjasta teoksessa 100 Most Influential Books Ever Written (1998). Kirjaa kuvataan ainutlaatuiseksi idän ja lännen ajattelun synteesiksi ja poikkeuksellisen syvälliseksi yritykseksi tutkia ihmisen sisäistä kehitystä. Tämä tunnustus ei liity kirjan helppouteen, vaan sen vaikutukseen niihin, jotka ovat todella työskennelleet sen kanssa.

Käännökset ja suomalainen lukupiiri

Belsebubin tarinat lapsenlapselleen on käännetty laajasti eri kielille, ja teoksesta on julkaistu painoksia vähintään 18–20 kielellä. Varmoja käännöksiä on useilla Euroopan ja Aasian suurilla kielillä, kuten englanniksi, ranskaksi, saksaksi, espanjaksi, italiaksi, japaniksi ja turkiksi. Suomenkielistä käännöstä ei ole julkaistu, mutta sitä luetaan ja tutkitaan Karatas‑Seuran lukupiirissä osana yhteistä työskentelyä.

Meetings with Remarkable Men – etsijän tie

All and Everything -trilogian toinen osa kuvaa Gurdjieffin omaa henkistä etsintää ja niitä ihmisiä, joiden kautta hänen työnsä ainekset alkoivat vähitellen hahmottua. Kirja ei ole varsinainen omaelämäkerta, vaan kertomus etsinnästä – siitä, miten ihminen voi kulkea kohti jotakin todellisempaa.

Monille tämä kirja on ensimmäinen kosketus Gurdjieffin maailmaan. Se avaa oven hänen opetuksensa inhimilliseen puoleen ja näyttää, millaista on elää etsijän elämää.

Kirjan pohjalta on tehty Peter Brookin ohjaama elokuva. Kirja Meetings with Remarkable Men on julkaistu suomeksi nimellä Kohtaamisia merkittävien henkilöiden kanssa.

Life Is Real Only Then, When “I Am”
– keskeneräinen, mutta paljastava

Trilogian kolmas osa jäi keskeneräiseksi, mutta se on teoksista kaikkein intiimein. Gurdjieff kirjoittaa suoraan omasta sisäisestä työskentelystään, epäilyksistään, ponnistuksistaan ja siitä, mitä tarkoittaa olla tietoinen.

Keskeneräisyydestään huolimatta se on harvinainen kurkistus siihen, miten Gurdjieff itse ymmärsi työnsä ja oman elämänsä.

Miksi All and Everything on edelleen ajankohtainen?

Gurdjieffin mukaan ihminen elää suurimman osan elämästään unessa – ei fyysisessä unessa, vaan psykologisessa. Hän toimii automaattisesti, reagoi automaattisesti ja ajattelee automaattisesti. All and Everything on kirjoitettu herättämään lukija tästä unesta.

Teossarja ei tarjoa helppoja vastauksia, mutta se tarjoaa mahdollisuuden: mahdollisuuden nähdä itsensä, maailman ja oman paikkansa uudella tavalla.

Monet ovat todenneet, että All and Everything ei ole kirja, jonka “lukee”. Se on kirja, jonka kanssa työskennellään.

All and Everything ei ole romaani, ei filosofiaa, ei uskonnollinen teksti eikä muistelmia – ja samalla se on kaikkia näitä. Se on Gurdjieffin yritys välittää jotakin, mikä ei mahdu sanoihin, mutta joka voi välittyä sanojen kautta, jos lukija on valmis ponnistelemaan.

Se on kirja, joka ei sovi kaikille. Mutta niille, jotka ovat valmiita kohtaamaan sen, se voi olla yksi elämän merkittävimmistä lukukokemuksista.

© Karatas-Seura 2026

Lähdeluettelo

G. I. Gurdjieff: Beelzebub’s Tales to His Grandson, esipuhe (1950).
G. I. Gurdjieff: Meetings with Remarkable Men.
G. I. Gurdjieff: Life Is Real Only Then, When “I Am”.
Martin Seymour‑Smith: 100 Most Influential Books Ever Written (1998).
P. D. Ouspensky: In Search of the Miraculous (taustalähteenä Gurdjieffin opetuksen kontekstille).