G. I. Gurdjieff: All and Everything

G. I. Gurdjieffin All and Everything on yksi 1900‑luvun henkisen kirjallisuuden omaperäisimmistä ja vaativimmista teossarjoista. All and Everything kutsuu lukijan tutkimaan itseään, omaa ajatteluaan ja mahdollisuuksiaan. Trilogia ei tarjoa helppoja vastauksia, vaan vaatii lukijalta paljon ja vastineeksi se tarjoaa mahdollisuuden todelliseen muutokseen.

Yli tuhat sivua pureskeltavaa

Gurdjieffin All and Everything ei ole tavallinen henkinen kirjasarja, vaan eräänlainen kirjallinen laboratorio, jonka tarkoituksena on herättää lukija näkemään itsensä ja maailmansa uudella tavalla. Gurdjieff ei kirjoittanut teosta viihdyttääkseen, eikä tarjoa valmiita vastauksia. Hän pyrki vaikuttamaan lukijan olemukseen, ei vain ajatuksiin.

BG. I Gurdjieff: Belsebubin tarinoita pojanpojalleen, kansi

All and Everything koostuu kolmesta osasta, joista jokainen lähestyy ihmisen sisäistä kehitystä eri näkökulmasta:

  1. Beelzebub’s Tales to His Grandson
  2. Meetings with Remarkable Men
  3. Life Is Real Only Then, When “I Am”

Kirjat muodostavat kokonaisuuden, joka on yhtä aikaa filosofinen, myyttinen, käytännöllinen ja sisäistä muutosta kohti suuntaava. Ne ovat kuin kolme erilaista peiliä, jotka heijastavat samaa kysymystä eri kulmista: Mitä tarkoittaa olla ihminen ja mitä tarkoittaa tulla tietoiseksi?

Gurdjieff määritteli itse trilogian osien tarkoitukset hyvin täsmällisesti. Hänen mukaansa jokaisella kirjalla on oma tehtävänsä lukijan sisäisen muutoksen prosessissa:

1. Beelzebub’s Tales to His Grandson

“To destroy, mercilessly, without any compromises whatsoever, in the mentation and feelings of the reader, the beliefs and views, by centuries rooted in him, about everything existing in the world.”

Ensimmäisen osan tehtävä on horjuttaa ja murtaa niitä syvälle juurtuneita käsityksiä, joiden varaan ihminen on huomaamattaan rakentanut maailmankuvansa. Tämä “tuhoaminen” ei ole negatiivista, vaan välttämätön vaihe uuden näkemisen mahdollistamiseksi.

2. Meetings with Remarkable Men

“To acquaint the reader with the material required for a new creation and to prove the soundness and good quality of it.”

Toinen osa esittelee aineiston, josta uusi ymmärrys voi rakentua. Kirja kuvaa Gurdjieffin varhaisia vaiheita, hänen etsintäänsä ja niitä ihmisiä, joiden kautta hän löysi työnsä aineksia – mutta se ei ole varsinainen omaelämäkerta, vaan näennäisen kevyen pintatason alla hyvinkin vertauskuvallinen. Sen tarkoitus on herättää lukijassa kiinnostus ja luottamus siihen, että uusi suunta on mahdollinen.

3. Life Is Real Only Then, When ‘I Am’

“To assist the arising, in the mentation and in the feelings of the reader, of a veritable, nonfantastic representation not of that illusory world which he now perceives, but of the world existing in reality.”

Kolmannen osan tehtävä on auttaa lukijaa kohti todellisempaa kokemusta maailmasta – ei mielikuvituksen tai tottumusten luomaa kuvaa, vaan jotakin, mikä on lähempänä todellisuutta. Tämä osa on henkilökohtaisin ja suorin, ja se avaa näkymän siihen, millaiseksi Gurdjieff itse ymmärsi sisäisen työn. Siinä missä Beelzebub’s Tales oli hyvin pitkälle toimitettu kirja, Gurdjieff jätti Life is Only Real Then, When ’I Am’ -kirjan keskeneräiseksi.

Beelzebub’s Tales – teos, joka vaatii ponnistelua

Beelzebub’s Tales to His Grandson on trilogian avausosa ja Gurdjieffin maailmankuulu kosmologinen eepos. Se tarkastelee ihmisen elämää Maassa kaukaisen maailman olentojen näkökulmasta. Olentoja johtaa “kaikkiviisas Belsebub”. Teos on kosmologinen allegoria, joka on täynnä huumoria, sivujuonia, yksittäisiä kertomuksia ja kielellistä leikittelyä. Kirjan kautta Gurdjieff esittää menetelmän koko ihmiskunnan henkiselle kasvulle.

Teos on Gurdjieffin pääteos ja samalla hänen vaikein kirjoituksensa. Se on laaja kosminen kertomus, jossa Belsebub kuvaa lapsenlapselleen ihmiskunnan historiaa, erehdyksiä ja mahdollisuuksia. Teoksen kieli on tarkoituksella monimutkaista, lauseet pitkiä ja käsitteet uusia. Tämä kaikki on tehty tarkoituksella, jotta lukija joutuu ponnistelemaan ja työskentelemään tekstin kanssa.

Gurdjieff kirjoitti teoksen esipuheessa, että kirjaa ei ole tarkoitettu “älyllisellä tasolla selitettäväksi”, vaan sen tulee vaikuttaa syvemmällä tasolla – alitajunnassa, tunne‑elämässä ja olemuksessa. Hän kehotti lukemaan teoksen kolme kertaa eri tavoin: ensimmäisen kerran “vain makuun pääsemiseksi”, toisen kerran kokonaisuuden hahmottamiseksi ja vasta kolmannen kerran todellisen vaikutuksen syntymiseksi. Tämä “vaikutus” ei ole älyllistä ymmärrystä, vaan sisäistä muutosta, joka syntyy ponnistelun kautta.

On myös huomionarvoista, että Beelzebub’s Tales to His Grandson on arvioitu yhdeksi maailman sadasta vaikutusvaltaisimmasta kirjasta teoksessa 100 Most Influential Books Ever Written (1998). Kirjaa kuvataan ainutlaatuiseksi idän ja lännen ajattelun synteesiksi ja poikkeuksellisen syvälliseksi yritykseksi tutkia ihmisen sisäistä kehitystä. Tämä tunnustus ei liity kirjan helppouteen, vaan sen vaikutukseen niihin, jotka ovat todella työskennelleet sen kanssa.

Käännökset ja suomalainen lukupiiri

Belsebubin tarinat lapsenlapselleen on käännetty laajasti eri kielille, ja teoksesta on julkaistu painoksia vähintään 18–20 kielellä. Varmoja käännöksiä on useilla Euroopan ja Aasian suurilla kielillä, kuten englanniksi, ranskaksi, saksaksi, espanjaksi, italiaksi, japaniksi ja turkiksi. Suomenkielistä käännöstä ei ole julkaistu, mutta sitä luetaan ja tutkitaan Karatas‑Seuran lukupiirissä osana yhteistä työskentelyä.

Meetings with Remarkable Men – etsijän tie

All and Everything -trilogian toinen osa kuvaa Gurdjieffin omaa henkistä etsintää ja niitä ihmisiä, joiden kautta hänen työnsä ainekset alkoivat vähitellen hahmottua. Kirja ei ole varsinainen omaelämäkerta, vaan kertomus etsinnästä – siitä, miten ihminen voi kulkea kohti jotakin todellisempaa.

Monille tämä kirja on ensimmäinen kosketus Gurdjieffin maailmaan. Se avaa oven hänen opetuksensa inhimilliseen puoleen ja näyttää, millaista on elää etsijän elämää.

Kirjan pohjalta on tehty Peter Brookin ohjaama elokuva. Kirja Meetings with Remarkable Men on julkaistu suomeksi nimellä Kohtaamisia merkittävien henkilöiden kanssa.

Life Is Real Only Then, When “I Am”
– keskeneräinen, mutta paljastava

Trilogian kolmas osa jäi keskeneräiseksi, mutta se on teoksista kaikkein intiimein. Gurdjieff kirjoittaa suoraan omasta sisäisestä työskentelystään, epäilyksistään, ponnistuksistaan ja siitä, mitä tarkoittaa olla tietoinen.

Keskeneräisyydestään huolimatta se on harvinainen kurkistus siihen, miten Gurdjieff itse ymmärsi työnsä ja oman elämänsä.

Miksi All and Everything on edelleen ajankohtainen?

Gurdjieffin mukaan ihminen elää suurimman osan elämästään unessa – ei fyysisessä unessa, vaan psykologisessa. Hän toimii automaattisesti, reagoi automaattisesti ja ajattelee automaattisesti. All and Everything on kirjoitettu herättämään lukija tästä unesta.

Teossarja ei tarjoa helppoja vastauksia, mutta se tarjoaa mahdollisuuden: mahdollisuuden nähdä itsensä, maailman ja oman paikkansa uudella tavalla.

Monet ovat todenneet, että All and Everything ei ole kirja, jonka “lukee”. Se on kirja, jonka kanssa työskennellään.

All and Everything ei ole romaani, ei filosofiaa, ei uskonnollinen teksti eikä muistelmia – ja samalla se on kaikkia näitä. Se on Gurdjieffin yritys välittää jotakin, mikä ei mahdu sanoihin, mutta joka voi välittyä sanojen kautta, jos lukija on valmis ponnistelemaan.

Se on kirja, joka ei sovi kaikille. Mutta niille, jotka ovat valmiita kohtaamaan sen, se voi olla yksi elämän merkittävimmistä lukukokemuksista.

© Karatas-Seura 2026

Lähdeluettelo

  • G. I. Gurdjieff: Beelzebub’s Tales to His Grandson, esipuhe (1950).
  • G. I. Gurdjieff: Meetings with Remarkable Men.
  • G. I. Gurdjieff: Life Is Real Only Then, When “I Am”.
  • Martin Seymour‑Smith: 100 Most Influential Books Ever Written (1998).
  • P. D. Ouspensky: In Search of the Miraculous (taustalähteenä Gurdjieffin opetuksen kontekstille).

KUTSU: Meetings with Remarkable Men

Meillä on ilo ja kunnia kutsua sinut harvinaiseen yksityisnäytökseen
Peter Brookin ohjaamasta elokuvasta Meetings with Remarkable Men.

Tämä arvostettu klassikko kertoo G. I. Gurdjieffin elämästä ja hänen henkisestä etsinnästään – elokuva, joka nähdään valkokankaalla vain harvoin.

Aika: lauantai 18.10.2025 klo 17 (ovet avautuvat klo 16.45)
Paikka: Avartuva Ihmiskuva, Uudenmaankatu 33, Helsinki

Elokuva esitetään englanniksi, eikä siinä ole suomenkielistä tekstitystä.

Elokuvan jälkeen mahdollisuus rauhalliseen keskusteluun sen herättämistä ajatuksista ja kokemuksista – teen äärellä ja rennossa ilmapiirissä.

Paikkoja on rajallisesti. Varmista paikkasi lähettämällä viesti:
karatas@gurdjieff.fi

Lämpimästi tervetuloa jakamaan tämä ainutlaatuinen elokuvahetki kanssamme.

Ystävällisin terveisin,
Karatas-Seura ry

Dear friend,

It is our pleasure and honor to invite you to a rare private screening of Meetings with Remarkable Men, directed by Peter Brook. This treasured classic tells the story of G. I. Gurdjieff’s life and spiritual search – a film that is only rarely shown on the big screen.

The film will be shown in English, with no Finnish subtitles.

Date & Time: Saturday, October 18, at 5 p.m. (doors open at 4:45 p.m.)
Venue: Avartuva Ihmiskuva, Uudenmaankatu 33, Helsinki

After the screening, we’ll gather for a relaxed conversation about the impressions the film may inspire – with tea served in a cozy atmosphere.

As seating is limited, please reserve your place by sending a message: karatas@gurdjieff.fi

You are warmly welcome to share this unique film experience with us.

With warm regards,
Karatas Society


Karatas-Seura ry

Kotisivu: https://karatas.gurdjieff.fi
Facebook: https://www.facebook.com/karatas.seura

Vertausten kieli C. S. Lewisin Suuressa Avioerossa

Vertausten kieltä tavataan Raamatussa, kuten yleensäkin eri uskontojen pyhissä kirjoissa. Riippuu ihmisen kehitystasosta, ymmärtääkö hän ja miten täten annetun henkisen opetuksen. Esim. kertomus Baabelin tornista tulisi myös ymmärtää eikä vain opetella ulkoa. Kehityspsykologian kielelle käännettynä tuo tornin rakentaminen on kuvaus ihmisestä, joka ajautuu poispäin idästä* eli valon lähteestä (korkeamman tiedon lähteestä) ja yrittää itse omin neuvoin ilman ylhäältä saatua apua selviytyä Taivaaseen eli korkeimpaan kehitystasoon. Tämä on mahdotonta, ja lopputulos on kielten sekamelska eli ihmisen sisäisen yhtenäisyyden hajoaminen.

*) Näin englanninkielinen Raamattu: 1. Moos. 11:2: “they journeyed from the east”. Suomenkielisessä on ilmaistu päinvastoin: se puhuu lähdöstä “itään päin”.

Uudessa Testamentissa on runsaasti vertauksia, osittain selitettyinäkin.

Lewisin kertomus tulee elävämmäksi kun käytetään eräitä selitysmahdollisuuksia hyväksi. Lähtö slummista on kirjan alku. Slummi on eloton, lohduton sieluntila, jolle on tyypillistä riitaisuus ja negatiivisuus. Harmaan kaupungin kasvaminen pelkästään kuvittelemalla on epätodellisiin haaveisiin vajonneen puolihämärän tajunnan fantasiamaailma.

Ryhmä bussipysäkillä on riitainen kuten ihmisyhteisöt yleensä. Kaikki kuitenkin ovat siellä OMASTA VAPAASTA TAHDOSTAAN, joka on eräs henkisen kehityksen perusehtoja. Toinen edellytys on APU YLHÄÄLTÄ. Sen eräs edustaja tässä on bussinkuljettaja.

Matkan korkeampaan tajunnantilaan Lewis kuvaa kohoamisena. Mutta perille tultua ilmenee että ollaan AIVAN UUDESSA ULOTTUVUUDESSA, joka on vertaus korkeammasta tajunnan tilasta. Kasvaessaan koossa on ihminen samalla harventunut ja tullut (sielullisesti) läpinäkyväksi. Paljastuu kuinka vähän ihmisessä on kiinteää. Mutta tuo uusi ympäristö on todellinen ja kiinteä: ihminen ei nykytilassaan pysty sitä juuri järkyttämään. Jopa tuon uuden ulottuvuuden vesikin on niin kiinteää, ettei ihminen pysty sitä nykytilassaan juomaan. Vesi läpinäkyvänä ja kirkkaana on vanhastaan merkinnyt vertausten kielessä TOTUUTTA.

Kun pitemmälle ehtineet Valon Henget tulevat auttamaan uusia tulokkaita, yrittävät he osoittaa itsekullekin, missä on tämän perusvirhe, josta luopuminen olisi sielullisen kiinteytymisen ja siis kehityksen edellytys. Eri tyypeillä esteet ovat erilaisia. Tahtotyyppi (Iso mies) on varma omasta oikeudenmukaisuudestaan. Älyllinen tyyppi (Piispa) taas saivartelee siitä oliko Kristuksen oikeastaan tarpeen kuolla. Tämä teoria on hänelle rakkaampi kuin Taivas.

Knalli on ollut varsinkin Lontoossa tietynlainen statussymboli. Tämänhattuiset miehet täyttävät aamuisin maanalaisen ja bussit kiiruhtaessaan työpaikoilleen Cityyn, jonkin suuren yhtymän toimistoon, jossa rahaa on kaikkialla paitsi omassa tilipussissa. Kateus ja kullanhimo voivat syntyä. Taivaassa on kultaa (s.o. korkeamman tajunnan tiedot ovat erittäin arvokkaita) mutta valitettavasti sitä ei voi tuoda alas “harmaaseen kaupunkiin”.

Lady edustaa epäitsekästä rakkautta parhaimmillaan. Häntä vastassa olevat Kääpiö ja Näyttelijä ovat ihmisen sielunelämän kaksi eri puolta. Kääpiö on PERUSOLEMUS, joka on jäänyt varsin heikosti kehittyneeksi. Näyttelijä on PERSOONALLISUUS, joka on vahva. Näitä käsitteitä selvittelee tarkemmin P. D. Ouspensky: Ihmisen sielulliset kehitysmahdollisuudet.

Toistakymmentä erilaista ja värikästä sieluntyyppiä piirtyy nähtäväksi. Tarkkaavainen lukija huomaa siellä täällä joidenkin tuttaviensa ikäviä luonteenpiirteitä ja rehellinen lukija voi löytää oman itsensäkin.

Kirjan kansi sekä värikuvat: Aleksandra Ionowa

Lähes kaikilla on sielullisen kehityksen tiellä este, joka voidaan ilmaista yhdellä sanalla: TAKERTUMINEN. Yksi takertuu emotionaaliseen rakkauteensa omaan lapseensa, toinen aineelliseen hyötyyn (kultaan), kolmas taiteilijan maineeseensa, neljäs turhamaisuuteensa (vaatteet) jne. Kaikki takertuvat johonkin joka ei ole todellista eikä kuulu siis Taivaaseen, jossa kaiken on oltava todellista.

Lewis opettaa että olipa takertuman SYY mikä hyvänsä, pääasia on itse takertuminen epätodellisuuteen. Taivaaseen onnistuu jäämään muuan sielu, joka ALISTUU LUOPUMAAN omasta esteestään (ruokahalustaan) saaden yllätyksekseen nähdä senkin muuttuvan hyväksi ja käyttökelpoiseksi välineeksi tuossa uudessa ulottuvuudessa. Millaiseksi todella mahtaakaan muuttua äidinrakkauden tai ystävyyden ylösnoussut hahmo, kysyy Lewis.

Korkeamman tajunnan jo saavuttaneita Lewis kuvaa lempeinä ja päättäväisinä, mistään pahastumattomina. He tekevät todella parhaansa auttaakseen uusia tulokkaita. Mutta he eivät voi luopua näiden puolesta, se on jokaisen itse tehtävä. Myöskään eivät Valon Henget alennu “harmaan kaupungin” (s.o. tavallisen päivätajunnan) tasolla, ensiksi koska se on heille mahdotonta ja toiseksi koska “terveen tekeytyminen hulluksi ei hiukkaakaan auttaisi hulluja”.

Lewis vihjaa muuten siihen, että pilkkaajat ja ateistit voivat saavuttaa useinkin korkeamman tason, tietenkin luopumalla pilkastaan ja ateismistaan, kun taas itsestään kovin varmat palaavat takaisin alemmalle tasolle.

Kristuksen tehtävään viittaa Lewis selvästi lauseella! “Vain Yksi on laskeutunut alas Helvettiin” ja siis kokenut sen kärsimyksen joka ihmisen on kohdattava.

Aina kun kerronta kulkee minä-muodossa, on aihetta tarkastella sitä yksityisen ihmisen sisäisen sieluntapahtuman heijastumana ja vertauksena. Tämän näkemyksen mukaan bussipysäkillä on ryhmä ihmisen KESKENÄÄN RISTIRIITAISIA MINUUKSIA. Valon Henget ja kiinteytyminen korkeamman tajunnan tilassa ovat HERÄÄVÄN MINÄTAJUNNAN ilmentymiä. Taivasten valtakuntahan on ihmisessä itsessään.

Lopuksi Lewis väläyttää näkemystään ajasta ja ikuisuudesta. Hän antaa opettajansa huomauttaa, että NYKYTILASSAAN IHMINEN EI VOI KÄSITTÄÄ IKUISUUTTA. Edessä on yhä jatkuva kasvu ja sielunkehitys, johon Lewis viittaa piirtämällä taustalle huimaavaan korkeuteen kohoavat vuoret, joilla nouseminen on seuraava vaihe.

Aleksandra Ionowan kauniit vertauskuvalliset värikuvat liittyvät erinomaisen onnistuneesti teokseen.

Lewis päättää kertomuksensa siihen että KELLO LÖI KOLME. Luku KOLME on vanhastaan merkinnyt vertausten kielessä jonkin saattamista PÄÄTÖKSEEN.

Hyvä kirja kannattaa lukea kolme kertaa. Ensin juonen takia, sanoja seuraten. Toisen kerran sisällön takia, siis ymmärtäen. Kolmannen kerran opetuksen takia, siis käytäntöön soveltaen.

C. S. Lewis “Suuri Avioero” on sellainen kirja.

Kari Krohn

Jämsässä 1971 – Jämsän Lehti Oy

Kari Krohnin suomentama versio on myynnissä Karatas-Seura ry:n nettisivuilla. Kirjan kansikuva sekä sisäsivujen värikuvat: Aleksandra Ionowa. Lisätietoja täällä.